Tänään valmistuu muutama vaappuloinen,
Keiteleen kalojen toiveitten mukaisia.
Saattaapi olla että muutama vaaputin eksyy 2 Keiteleen kalamiehen hienoon veneeseen??
(ehkä ens kesänä pääsen kyytiin?)
Laittelen kuvia myöhemmin.
Yllä ei tosiaan ole vaappu,vaan tasapaino sori!
Perhepotretti,kera ottipaikkojen..
sama perhe...
Vähän lähempää,saattas sulautua vesistöön??
Hopeafolio jellou bläk
Kultafolio purple bläk
Eli tuollaisia muutamat väännetty,kuvan jälkeen tuli vielä yksi lakkakerros,jonka jälkeen koukut ja uimaopetus hirvasjoessa...
T.Mäntsi joka joskus vuoli sormeensa.
Uhanalaisten meritaimenen, järvilohen, -taimenen ja harjuksen
alamittoja nostetaan selvästi nykyisestä. Hallitus esittää myös
saimaannieriän ympärisvuotista rauhoittamista.
Tavoitteena on
vahvistaa luonnontilaisia kalakantoja korottamalla alamittoja lajeilla,
jotka ovat tällä hetkellä joko erittäin tai äärimmäisen uhanalaisia.
Kalastusasetus on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta.
Esityksen
mukaan meritaimenen alamittaa korotetaan 50:stä 60:een senttimetriin.
Arvioiden mukaan meritaimennaaraat saavuttavat tarpeellisen
lisääntymiskoon uuden alamitan aikaan tai jonkin verran sitä isompana.
Asetusmuutos tarkoittaisi käytönnössä sitä, että meritaimen saa kasvaa
rauhassa ainakin yhden vuoden enemmän.
Isompi 65 senttimetrin
alamitta on ollut käytössä Suomenlahdella jo tämän vuoden ajan.
Asetuksen valmistelun aikana isompaa ylämittaa ehdotettiin kaikille
merialueille, mutta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion
mukaan esitettävä mitta yhtenäistää meritaimenen ja lohen alamitat.
Laitoksen mukaan alamittaa pitää olla vähintään 60 senttimetriä.
Asetus
yhtenäistää myös järvitaimenen ja järvilohen alamitat. Järvilohen ja
järvitaimenen alamitat ovat vaihdelleet nykyisen 40 sentin ja joillakin
alueilla järvilohen osalta 60 sentin välillä. Uusi esitys on pohjoisinta
Suomen luukun ottamatta 60 senttimetriä. Muutos tarkoittaa käytännössä
sitä, että arvokalat saavat kasvaa muutaman vuoden pidempään ennen
kalastusta.
Järvilohen alamitan korottamisen jälkeen laji saattaa
palata myös Pielisjokeen. Sekä järvilohen että -taimenen nykyiset kannat
ovat heikkoja ja niitä on yritetty ylläpitää istutuksin. Lajien
vahvistuminen vaatii jatkossa myös muiden suojelutoimimien jatkamista.
Asetuksella
kiellettään kokonaan niin sanotun Vuoksen vesistöalueella, johon Saimaa
kokonaisuudessaaan kuuluu, nieriän kalastaminen. Nieriän kalastusta on
rajoitettu jo nykyään ja sen kantaa on yritetty vahvistaa monin keinoin.
Toimista huolimatta Saimaan nieriää esintyy luonnonvaraisena
varmuudella enään Etelä-Karjalan Kuolimossa.
Saimaannieriä
rauhoitetaan toistaiseksi. Lajin luontaiset karut vesistöt ovat
muuttuneet, mutta sen toivotaan silti leviävän muille soveltuville
alueille. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan kannan
elpyminen edellyttää, että rauhoitusta noudatetaan kaikilla
esiintymisalueilla.