Uhanalaisille kaloille tiukat kalastusrajoitukset - Saimaannieriä rauhoitetaan
Tavoitteena on vahvistaa luonnontilaisia kalakantoja korottamalla alamittoja lajeilla, jotka ovat tällä hetkellä joko erittäin tai äärimmäisen uhanalaisia. Kalastusasetus on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta.
Uhanalaisten meritaimenen, järvilohen, -taimenen ja harjuksen
alamittoja nostetaan selvästi nykyisestä. Hallitus esittää myös
saimaannieriän ympärisvuotista rauhoittamista.
Tavoitteena on vahvistaa luonnontilaisia kalakantoja korottamalla alamittoja lajeilla, jotka ovat tällä hetkellä joko erittäin tai äärimmäisen uhanalaisia. Kalastusasetus on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta.
Esityksen mukaan meritaimenen alamittaa korotetaan 50:stä 60:een senttimetriin. Arvioiden mukaan meritaimennaaraat saavuttavat tarpeellisen lisääntymiskoon uuden alamitan aikaan tai jonkin verran sitä isompana. Asetusmuutos tarkoittaisi käytönnössä sitä, että meritaimen saa kasvaa rauhassa ainakin yhden vuoden enemmän.
Isompi 65 senttimetrin alamitta on ollut käytössä Suomenlahdella jo tämän vuoden ajan. Asetuksen valmistelun aikana isompaa ylämittaa ehdotettiin kaikille merialueille, mutta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan esitettävä mitta yhtenäistää meritaimenen ja lohen alamitat. Laitoksen mukaan alamittaa pitää olla vähintään 60 senttimetriä.
Asetus yhtenäistää myös järvitaimenen ja järvilohen alamitat. Järvilohen ja järvitaimenen alamitat ovat vaihdelleet nykyisen 40 sentin ja joillakin alueilla järvilohen osalta 60 sentin välillä. Uusi esitys on pohjoisinta Suomen luukun ottamatta 60 senttimetriä. Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että arvokalat saavat kasvaa muutaman vuoden pidempään ennen kalastusta.
Järvilohen alamitan korottamisen jälkeen laji saattaa palata myös Pielisjokeen. Sekä järvilohen että -taimenen nykyiset kannat ovat heikkoja ja niitä on yritetty ylläpitää istutuksin. Lajien vahvistuminen vaatii jatkossa myös muiden suojelutoimimien jatkamista.
Asetuksella kiellettään kokonaan niin sanotun Vuoksen vesistöalueella, johon Saimaa kokonaisuudessaaan kuuluu, nieriän kalastaminen. Nieriän kalastusta on rajoitettu jo nykyään ja sen kantaa on yritetty vahvistaa monin keinoin. Toimista huolimatta Saimaan nieriää esintyy luonnonvaraisena varmuudella enään Etelä-Karjalan Kuolimossa.
Saimaannieriä rauhoitetaan toistaiseksi. Lajin luontaiset karut vesistöt ovat muuttuneet, mutta sen toivotaan silti leviävän muille soveltuville alueille. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan kannan elpyminen edellyttää, että rauhoitusta noudatetaan kaikilla esiintymisalueilla.
Tavoitteena on vahvistaa luonnontilaisia kalakantoja korottamalla alamittoja lajeilla, jotka ovat tällä hetkellä joko erittäin tai äärimmäisen uhanalaisia. Kalastusasetus on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta.
Esityksen mukaan meritaimenen alamittaa korotetaan 50:stä 60:een senttimetriin. Arvioiden mukaan meritaimennaaraat saavuttavat tarpeellisen lisääntymiskoon uuden alamitan aikaan tai jonkin verran sitä isompana. Asetusmuutos tarkoittaisi käytönnössä sitä, että meritaimen saa kasvaa rauhassa ainakin yhden vuoden enemmän.
Isompi 65 senttimetrin alamitta on ollut käytössä Suomenlahdella jo tämän vuoden ajan. Asetuksen valmistelun aikana isompaa ylämittaa ehdotettiin kaikille merialueille, mutta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan esitettävä mitta yhtenäistää meritaimenen ja lohen alamitat. Laitoksen mukaan alamittaa pitää olla vähintään 60 senttimetriä.
Asetus yhtenäistää myös järvitaimenen ja järvilohen alamitat. Järvilohen ja järvitaimenen alamitat ovat vaihdelleet nykyisen 40 sentin ja joillakin alueilla järvilohen osalta 60 sentin välillä. Uusi esitys on pohjoisinta Suomen luukun ottamatta 60 senttimetriä. Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että arvokalat saavat kasvaa muutaman vuoden pidempään ennen kalastusta.
Järvilohen alamitan korottamisen jälkeen laji saattaa palata myös Pielisjokeen. Sekä järvilohen että -taimenen nykyiset kannat ovat heikkoja ja niitä on yritetty ylläpitää istutuksin. Lajien vahvistuminen vaatii jatkossa myös muiden suojelutoimimien jatkamista.
Asetuksella kiellettään kokonaan niin sanotun Vuoksen vesistöalueella, johon Saimaa kokonaisuudessaaan kuuluu, nieriän kalastaminen. Nieriän kalastusta on rajoitettu jo nykyään ja sen kantaa on yritetty vahvistaa monin keinoin. Toimista huolimatta Saimaan nieriää esintyy luonnonvaraisena varmuudella enään Etelä-Karjalan Kuolimossa.
Saimaannieriä rauhoitetaan toistaiseksi. Lajin luontaiset karut vesistöt ovat muuttuneet, mutta sen toivotaan silti leviävän muille soveltuville alueille. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan kannan elpyminen edellyttää, että rauhoitusta noudatetaan kaikilla esiintymisalueilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti